hibaby

Lopullinen totuus: Lihansyönti on sivistymätöntä

Tämä kirjoitukseni on aikaisemmin ilmestynyt Aviisissa vuonna 2011.

Ruoka ei todellakaan ole vain mahan täytettä. Syöminen on ihmisille hyvin henkilökohtainen toimitus ja niinpä he liittävät siihen paljon erilaisia käsityksiä ja arvostuksia. Ruoka ei ainoastaan tule syömisen kautta osaksi meitä, vaan päätökset siitä mitä syömme muokkaavat omiamme ja muiden käsityksiä meistä. Maukka Perusjätkän olisi ehkä kuitenkin pitänyt laulaa ”raasteet, raasteet on mun aatteet”.

Suurimmalla osalla ihmisistä, joiden kanssa olen kasvissyönnistä keskustellut, on aiheesta mielipide. Rehuilla ei elä. Kasvisruoka jättää nälkäiseksi. En tykkää. Nämä mielipiteet kertovat lähinnä keskustelijan tietämättömyydestä ja vähäisistä kokemuksista hyvästä kasvisruoasta. Kasvisruokavalio on oikein koostettuna terveellinen, ja oikean makroravinnejakauman sisältävä kasvisruoka on varmasti täyttävää. Pahaa ruokaa saa aikaiseksi niin kasviksista kuin lihastakin. Henkilökohtaisten makutottumustemme tai tapojemme edelle pitäisi kuitenkin asettaa ruokavaliomme kauaskantoisemmat vaikutukset.

Olennaiseksi kysymykseksi maapallon tulevaisuuden ja etenkin maapallolla elävien ihmisten kannalta on noussut lihansyönti. Ilmastonmuutoksen ja lihansyönnin välinen linkki on kiistämätön. Maapallolla, jolla makean veden varastoja tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla, on varsin moraalitonta käyttää ravinnokseen ruoka-aineita, jotka ovat aiheuttaneet tuhansien litrojen vesijalanjäljen tuotettua kiloa kohti. Näin on esimerkiksi naudanlihan tapauksessa. Lisäksi lihankulutuksen ympäristövaikutuksista tulevat näillä näkymin kärsimään eniten oman eläinlajimme heikoimmassa asemassa olevat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat nykyisten skenaarioiden mukaan koskettamaan juuri maapallon köyhimpien alueiden asukkaita. Samoin veden puute tulee vaikeuttamaan eniten juuri heidän elämäänsä. Totuus on, että se mitä me rikkaissa maissa valitsemme ruokalautasellemme, vaikuttaa suuresti ihmisten elämään myös köyhemmissä maissa nyt ja etenkin tulevaisuudessa.

Ihmisen ravinnokseen käyttämien eläinten määrät ylittävät meistä useimpien käsityskyvyn. Vuosittain ruoaksi tapetaan globaalisti yli viisikymmentä miljardia eläintä. Näistä eläimistä yhä suurempi osa kasvaa teolliseen tuotantoon suunnitelluissa halleissa. Kymmenien, jopa satojen tuhansien eläinten tunkeminen näihin halleihin ei ole mitenkään moraalisesti perusteltavissa. Pienemmissäkin yksiköissä eläinten kasvatuksen tarkoituksena on niiden tappaminen, jotta joku saa mahantäytettä. Nykyisellä yhteiskunnallisen tietämyksen tasolla näin ei enää tarvitse toimia. Kuten Gandhi asian ilmaisi: ”kansakunnan mahtavuus ja sen moraalinen edistys voidaan arvioida siitä, miten se kohtelee eläimiään.”

Ruokavalion valinnassa on kuitenkin lopulta kysymys siitä, mikä on sivistynyttä. Sivistynyttä ei voi olla luonnon monimuotoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen edistäminen, eikä ainakaan tarpeettoman kärsimyksen aiheuttaminen eläinkunnan eliöille.  Sivistystä ei voi olla kurjuuden aiheuttaminen ihmiskunnan heikoimmassa asemassa oleville, ei ainakaan maassa, joka on niin pitkälle kehittynyt kuin Suomi. Meillä on käytössämme valtava kirjo erilaisia ruoka-aineita ja niitä on saatavilla ympäri vuoden. Meillä on mahdollisuus ottaa kulutusvalinnoissamme huomioon ilmastonmuutoskysymykset, köyhempien ihmisten hyvinvointi ja ennen kaikkea eläinoikeuskysymykset. Meillä on mahdollisuus muiden luontokappaleiden kunnioittamiseen.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *